Uuups, joulukin vilahti jo ohi, mutta mamilla ei ole ollut paljoa aikaa päivitellä tätä.

Kalle yllätti, eikä ollut lainkaan kiinnostunut siitä kuusesta, jonka mami aina jouluisin raahaa sisälle ja koristelee. Yritin kyllä houkutella ipanaa leikkimään minun kanssa, niitä koristeita on hauska (vaikka mami ei pidäkään siitä) repiä alas. Kerran, aluksi, minä sain sen mukaan touhuun, mutta kun sen jälkeen kun kuusi kaatui ja mami oli vihainen, niin poikaa ei saanut enää millään ilveellä mukaan leikkiin.

Kun sinne kuusen alle ilmestyi lahjoja, niin pakkohan se oli vähän availla niitä. Mutta en ehtinyt edes pitkälle, kun mami ilmestyi paikalle ja oli taas vihainen. Miksi mami oli sitä kuusta ja lahjoja kohtaan niin ylisuojelevainen? Ja olisi ollut oikeus ja kohtuus että minullekin olisi annettu lahjoja, kun kaikki muutkin saivat niitä. Mutta ei. Minulle ja Kallelle ei tarjottu lahjan lahjaa, hyvää ruokaa vain. Parempi sekin kuin ei mitään.

Mami paasaa jostain näyttelystä, johon se aikoo meidät joskus Tammikuussa viedä. ( Lahdessa 24.1.) Minähän olen jo pari kertaa näyttelyissä käynytkin ja nyt on pitänyt Kallea asiasta sivistää. Poika kuuntelee juttuja silmät pyöreinä. Minua ei huvittaisi mennä, mutta mami on innoissaan. Ja Kalle.

Morrikselta tuli tällainen haaste:

"Paljastan viisi omituista tapaani. Tämän jälkeen valitsen seuraavat viisi kissaa, jotka haastan tekemään saman perästä. Heidän tulee myös kirjoittaa nämä säännöt merkintäänsä. Linkitän haastamani kissat tämän merkinnän loppuun ja käyn ilmoittamassa heidän kommennttilaatikoihinsa haasteesta ja tästä merkinnästä."

Hmm... Mitäköhän tässä nyt sitten keksisi?

1. Kun minulla on nälkä ja mami ei anna ruokaa, niin näykkäisen mamia. Se aina jupisee jotain, mutta antaa silti ruokaa.

2. Kun telkkarista tulee luonto-ohjelmia, niin yritän saada sieltä pieniä eläimiä (varsinkin lintuja) läpsimällä ruutua kiinni, vaikka se onkin vaan telkkari.

3. Tahdon aina päästä ulkotarhaan, mutta kun mami avaa ikkunan, niin en menekään vaan jään sängyn alle makailemaan.

4. Juon mielummin vettä viemäristä kuin vesikupista, vaikka mami onkin yrittänyt vaikka mitä sen estämiseksi.

5. Mamilla on yksi (pienehkö) matto, jonka se tuo yleensä vain jouluisin sisälle. Kuitenkin, minä pidän siitä matosta niin paljon, että silloin kun se on saatavilla niin nukun melkein pelkästään sen päällä.

Hmph, en oikein uskalla lähettää tätä kenellekään, kun pelkään että kaikki on jo saanut. o_o

Niitä oli vaikea keksiä, ehkä vain on niin tottunut, että mitkään jutut ei ei tunnu enää ihmeellisiltä. Kallelta voisi luetella helpostikin noita outoja piirteitä; siitä on kauhean hauskaa imeskellä mamin hiuksia, se "peittää" ruokansa kunhan on syönyt, vaikka ei siinä olekaan mitään millä peittää, kunhan kuoputtelee ja vaikka mitä... Se poika toi muutenkin tullessaan eloa tähän taloon. Onko se sitten hyvä vai huono juttu?